Helsinginkadulla:
Kaksi parikymppistä miestä istuu kulmabaarin portailla jallupullon kanssa.
-Mä en ymmärrä, miks vitussa sä haluat tehdä töitä. Sit kun sä saat palkkaa niin valtio ottaa siitä hirveen osan.
Ottaa jalluhuikan ja jatkaa
-Ja sit sä vitun luuseri maksat sitä veroo ja sossu antaa sen mulle.
Toinen ottaa huikan ja vastaa.
-Nii-i. Vitun tyhmä ajatus.
Raitiovaunussa:
Kaksi kolmekymppistä naista lastenrattaineen. Matalalattiavaunu.
-Nyt siel Turkissakin maa järisee.
-Joo, ja Thaimaassa tulvii.
-Ihan kamalaa, kohta ei voi matkustaa siis yhtään mihinkään.
Vanhankaupunginkoskella:
Kuusikymppinen mies lappaa siikaa kosken partaalla eräasussa. Vierellä maassa lojuu heittouistimen vapa. Ohi kulkee nainen ja koira.
-Hei, mies huutaa, kulje kauempaa, älä anna sen koiran koskee mun vapaa. Mä oon nääs tosi allerkinen koirille. Et älä hei kuule tuu yhtään lähemmäs sen kanssa.
Kirjamessuilla:
Kaksi teini-ikäistä tyttöä juttelee
-Kuka se taas on se näyttelijä, joka esittää sitä Sofi Oksasta.
-En tiiä, mut tosi huonosti näyttelee.
Ihan kotona vaan:
Tytär puhuu mobiiliin.
-Mutsilla on uudet silmälasit, ihan samanlaiset kun sillä Johanneksella, joka oli mun rinnakkaisluokalla viime vuonna. Johanneksella ei kyl oo hei monitehot. Joo-o. Siis nolooo-o.
perjantai 28. lokakuuta 2011
Ihmisoikeudet
On aika listata uudet ihmisoikeudet. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus on kertakaikkisesti ajastaan jäljessä. Seuraavilla uusilla artikloilla sekä artiklan 3. lisäasetuksella pyritään saattamaan se vastaamaan nykypäivää.
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Järjen, hyvien tapojen ja veljeyden puutteessa ponnisteleva ihmisihminen on seuraavien artikloiden avulla saatettava osaksi maailmanlaajuisia ihmisoikeuksia.
Artikla 1.
Autoilu
Jokaisella ihmisellä ja etenkin miesihmisellä tulee olla oikeus ajaa autolla niin kovaa ja niin paljon kuin ikinä lompakko kestää ja ylikin. Oikeus on poisantamatonta laatua myös silloin, kun ihminen on sairauden, aistivamman, vanhuuden tai vittumaisen luonteensa vuoksi vaaraksi muille kaduntallaajille. Autoa tulee saada ajaa myös pöllyssä, maistissa, kamoissa, dullassa, puhelin kädessä, pullo kädessä, muna kädessä ja ilman käsiä. Jokaisella autoilijalla tulee olla kertakaikkinen subjektiivinen oikeus ajaa päin punaisia valoja, yli jalankulkijan tai poikkisuoraan kohti raitiovaunua perustelluista syistä. Suojatie, eriväriset viivat tien laidassa ja keskellä ovat suosituksia, joita autoilijan ei tarvitse noudattaa oli hän sitten minkä värinen, sukuinen, taustainen tai uskontoinen tahansa. Koskee myös heteroita ja homoseksuaaleja. Ja niitä, jotka ovat siltä väliltä. Pyörätuolilla merkityt pysäköintipaikat on varattu invalidienyliajamiseen. Vastaavanlaiset koiran-, lastenvaunujen- tai rollaattorinkuvilla varustetut erityispaikat on varattu erityisryhmien yliajamista varten.
Artikla 2.
Mallasjuomien juonti
Jokaisella ihmisellä, myös naisihmisellä ja lapsi-ihmisellä tulee olla oikeus kellonaikaan, paikkaan, sääolosuhteisiin tai muihin miljöökysymyksiin liittymättä juoda itsensä tyhmäksi ja rasittavaksi niin nopeasti, toistuvasti ja perusteellisesti kuin kyseinen yksilö itse haluaa. Mallasjuomien ja muun alkoholin juominen on perusihmisoikeus, jonka vaalimista etenkin suomi-ihmisten maailmassa tulee erityisesti tähdentää. Täten puistot, rappukäytävät, kauppojen aulat, julkisen liikenteen katokset, terminaalit ja asemat tulee täysin vapauttaa viinanjuontikäyttöön. Mikäli joku kukkahattupäämummo tai muu täti saapuu paikalle, jossa viinaa juodaan, tulee hänen ymmärtää poistua paikalta tai muuten osoittaa omalla käyttäytymisellään ihmisoikeuksien kunnioitusta. Mummojen lisäksi tämä koskee vammaisia, koiranulkoiluttajia, pienihmisiä aikuisihmisineen, sekä homoja ja heteroita ynnä kaikkia siltä väliltä. Oikeus viinanjuontiin on poisantamaton perusoikeus, jota tulee varjella perustuslainsäädännöllä, muulla lainsäädännöllä, laeilla ja asetuksilla sekä kaupunkien järjestyssäännöillä.
Artikla 3.
Jättääminen eli maastoon kuulumattoman materiaalin levittäminen
Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus toteuttaa itseään luovalla ja ennakkoluulottomalla tavalla. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus jättää itsestään jälki ihmiskunnan, kaupungin, korttelin tai kadunpätkän muistiin. Löysä pinsettiote, reikäiset taskut, pohjaton kassi, ripuloiva koira, liiallinen syljeneritys, eturauhasvaiva, yliaktiivinen virtsarakko tai märkäkeuhko ei ole jättäämisoikeutta vähentävä ts ihmisyksilönsyrjintään oikeuttava tai lieventävä seikka. Ihmisen biologiset perusvietit, joihin kuuluu reviirin jatkuva merkitseminen, laajentaminen ja vahvistaminen kuuluvat niihin syviin ihmisyyttä määrittäviin peruselementteihin, joita ihmisoikeuksilla erityisesti pyritään turvaamaan. Nykyihmisen eli homo consumerin tarvehierargian kivijalka, ostaminen, tavaranhaaliminen ja jättäävä kuluttaminen on ymmärrettävä oikeudeksi toteuttaa ihmisyyttä sen syvimmässä muodossa. Oluttölkkien pahvikotelot, tyhjentyneet savukeaskit ja etenkin pikaruokaketjun logolla varustetut käärepaperit ovat omiaan vahvistamaan ihmisihmisen asemaa osana luonnon laajaa biodiversiteettiä. Jättäämisoikeutta ei saa rajoittaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella vaan sen tulee kuulua yhtälailla homoille, heteroille kuin myös kaikille siltä väliltä.
Artiklan 3 lisäasetus 3.1
Virtsaaminen
Ihmisen ja erityisesti miesihmisen keskeinen ihmisoikeus, oikeus virtsata välittömästi virtsaamisentarpeen herättyä, on osa perusihmisyyttä. Koska ketään ei saa kiduttaa, kohdella eikä rankaista julmasti, on miesihmiselle suotava mahdollisuus helpottaa eturauhaspainetta aikaan tai paikkaan katsomatta. Miesihmistä ei tule turhaan syyllistää virtsaamiselimen paljastamisesta julkisella paikalla jos paljastamisen tarkoituksena on virtsaaminen. Eikä muutenkaan. Virtsaavaa miesihmistä ei niin ikään saa mielivaltaisesti pidättää eikä pakottaa pidättämään. Virtsaamisoikeuden tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi julistamme kaikki porttikongit, jalkakäytävät, oviaukot, puskat ja myös aukiot vapaiksi virtsaamisalueiksi. Tämä ihmisoikeus koskee niin homoja kuin heteroitakin. Ja kaikkia siltä väliltä. Paisti naisihmisiä, joita kyseinen ihmisoikeus ei kertakaikkiaan koske.
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai kukkahattutäti voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä uusia ihmisoikeuksia. Mikäli tarvetta ilmenee, on YK:n uusien ihmisoikeuksien työryhmä valmis tarkastelemaan muitakin ryhmiä, jotka nyky-yhteiskunnassa jäävät vaille niille kuuluvia oikeuksia.
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Järjen, hyvien tapojen ja veljeyden puutteessa ponnisteleva ihmisihminen on seuraavien artikloiden avulla saatettava osaksi maailmanlaajuisia ihmisoikeuksia.
Artikla 1.
Autoilu
Jokaisella ihmisellä ja etenkin miesihmisellä tulee olla oikeus ajaa autolla niin kovaa ja niin paljon kuin ikinä lompakko kestää ja ylikin. Oikeus on poisantamatonta laatua myös silloin, kun ihminen on sairauden, aistivamman, vanhuuden tai vittumaisen luonteensa vuoksi vaaraksi muille kaduntallaajille. Autoa tulee saada ajaa myös pöllyssä, maistissa, kamoissa, dullassa, puhelin kädessä, pullo kädessä, muna kädessä ja ilman käsiä. Jokaisella autoilijalla tulee olla kertakaikkinen subjektiivinen oikeus ajaa päin punaisia valoja, yli jalankulkijan tai poikkisuoraan kohti raitiovaunua perustelluista syistä. Suojatie, eriväriset viivat tien laidassa ja keskellä ovat suosituksia, joita autoilijan ei tarvitse noudattaa oli hän sitten minkä värinen, sukuinen, taustainen tai uskontoinen tahansa. Koskee myös heteroita ja homoseksuaaleja. Ja niitä, jotka ovat siltä väliltä. Pyörätuolilla merkityt pysäköintipaikat on varattu invalidienyliajamiseen. Vastaavanlaiset koiran-, lastenvaunujen- tai rollaattorinkuvilla varustetut erityispaikat on varattu erityisryhmien yliajamista varten.
Artikla 2.
Mallasjuomien juonti
Jokaisella ihmisellä, myös naisihmisellä ja lapsi-ihmisellä tulee olla oikeus kellonaikaan, paikkaan, sääolosuhteisiin tai muihin miljöökysymyksiin liittymättä juoda itsensä tyhmäksi ja rasittavaksi niin nopeasti, toistuvasti ja perusteellisesti kuin kyseinen yksilö itse haluaa. Mallasjuomien ja muun alkoholin juominen on perusihmisoikeus, jonka vaalimista etenkin suomi-ihmisten maailmassa tulee erityisesti tähdentää. Täten puistot, rappukäytävät, kauppojen aulat, julkisen liikenteen katokset, terminaalit ja asemat tulee täysin vapauttaa viinanjuontikäyttöön. Mikäli joku kukkahattupäämummo tai muu täti saapuu paikalle, jossa viinaa juodaan, tulee hänen ymmärtää poistua paikalta tai muuten osoittaa omalla käyttäytymisellään ihmisoikeuksien kunnioitusta. Mummojen lisäksi tämä koskee vammaisia, koiranulkoiluttajia, pienihmisiä aikuisihmisineen, sekä homoja ja heteroita ynnä kaikkia siltä väliltä. Oikeus viinanjuontiin on poisantamaton perusoikeus, jota tulee varjella perustuslainsäädännöllä, muulla lainsäädännöllä, laeilla ja asetuksilla sekä kaupunkien järjestyssäännöillä.
Artikla 3.
Jättääminen eli maastoon kuulumattoman materiaalin levittäminen
Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus toteuttaa itseään luovalla ja ennakkoluulottomalla tavalla. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus jättää itsestään jälki ihmiskunnan, kaupungin, korttelin tai kadunpätkän muistiin. Löysä pinsettiote, reikäiset taskut, pohjaton kassi, ripuloiva koira, liiallinen syljeneritys, eturauhasvaiva, yliaktiivinen virtsarakko tai märkäkeuhko ei ole jättäämisoikeutta vähentävä ts ihmisyksilönsyrjintään oikeuttava tai lieventävä seikka. Ihmisen biologiset perusvietit, joihin kuuluu reviirin jatkuva merkitseminen, laajentaminen ja vahvistaminen kuuluvat niihin syviin ihmisyyttä määrittäviin peruselementteihin, joita ihmisoikeuksilla erityisesti pyritään turvaamaan. Nykyihmisen eli homo consumerin tarvehierargian kivijalka, ostaminen, tavaranhaaliminen ja jättäävä kuluttaminen on ymmärrettävä oikeudeksi toteuttaa ihmisyyttä sen syvimmässä muodossa. Oluttölkkien pahvikotelot, tyhjentyneet savukeaskit ja etenkin pikaruokaketjun logolla varustetut käärepaperit ovat omiaan vahvistamaan ihmisihmisen asemaa osana luonnon laajaa biodiversiteettiä. Jättäämisoikeutta ei saa rajoittaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella vaan sen tulee kuulua yhtälailla homoille, heteroille kuin myös kaikille siltä väliltä.
Artiklan 3 lisäasetus 3.1
Virtsaaminen
Ihmisen ja erityisesti miesihmisen keskeinen ihmisoikeus, oikeus virtsata välittömästi virtsaamisentarpeen herättyä, on osa perusihmisyyttä. Koska ketään ei saa kiduttaa, kohdella eikä rankaista julmasti, on miesihmiselle suotava mahdollisuus helpottaa eturauhaspainetta aikaan tai paikkaan katsomatta. Miesihmistä ei tule turhaan syyllistää virtsaamiselimen paljastamisesta julkisella paikalla jos paljastamisen tarkoituksena on virtsaaminen. Eikä muutenkaan. Virtsaavaa miesihmistä ei niin ikään saa mielivaltaisesti pidättää eikä pakottaa pidättämään. Virtsaamisoikeuden tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi julistamme kaikki porttikongit, jalkakäytävät, oviaukot, puskat ja myös aukiot vapaiksi virtsaamisalueiksi. Tämä ihmisoikeus koskee niin homoja kuin heteroitakin. Ja kaikkia siltä väliltä. Paisti naisihmisiä, joita kyseinen ihmisoikeus ei kertakaikkiaan koske.
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai kukkahattutäti voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä uusia ihmisoikeuksia. Mikäli tarvetta ilmenee, on YK:n uusien ihmisoikeuksien työryhmä valmis tarkastelemaan muitakin ryhmiä, jotka nyky-yhteiskunnassa jäävät vaille niille kuuluvia oikeuksia.
lauantai 22. lokakuuta 2011
Sininen kassi
Väsyneenä perjantai-iltana hississä pyykkitupakotivälillä tajusin, etten taitaisi pärjätä ilman sitä. Enkä olisi pärjännyt vuosiin. Ehkä kymmeneen. Sillä on kuljetettu likaiset alas, puhtaat ylös, kirjat, liinavaatteet, ompelukone, levyt, lelut (huokaus) ja jopa aika helvetin iso taulutelkkari uuteen asuntoon. Monta kertaa. Itse asiassa viimeisten kymmenen vuoden aikana sen avulla on muutettu valtava määrä tavaraa yhteensä viiden asunnon välillä.
Tunnustan: niitä on kolme. Tosin yksi on juuri nyt kaverilla lainassa. Hänkin käytti sitä tavaroiden siirtämiseen paikasta toiseen. Ja yksi on lapsella. Ja yhden sisällä on toisen lapsen petivaatteet sängyn alla piilossa odottamassa saapumista ja uinumista. Sen kahvoilla koiranpentu koettelee voimiaan ja koettaa kiskoa mukaansa. Siirtää sekin. Sitä.
Hei, kun oikein lasken, niitä on neljä.
Vanhin niistä on lojunut kaapeissa ja jäänyt taloon kun lapset ovat kasvaneet ulos. Se on tullut mukaani kun joku muu on jäänyt ja minä lähtenyt. Kun joku muu on lähtenyt ja minä olen jäänyt.Sininen kassi on silkkaa bluusia. Haikua, melankoliaa, kaipausta. Samalla se on selviytymistä, uudelleen rakentamista ja kotiutumista. Typerä sininen kassi. Muovilangoista loimittu. Mutta niin vetävä, tilava. Väittäisin, että siihen mahtuu ainakin viisikymmentä kertaa viisikymmentä litraa erilaisia siirtoja ja muutoksia.
Samanlaisia löytyy kaikista Euroopan maista. Ja Venäjältä. Ja Amerikasta. Ja Kiinasta.
Barcelonassa laittomat tomaattiviljelmiltä ulosviskatut maahanmuuttajat kokoavat niihin kaupan olevat laukut, meikit ja vyöt saatuaan vihiä poliisiratsiasta. Ne kahisevat metroasemalta toiselle. Ne keikkuvat olalla ja muksivat ohikulkijoita.
Sellaiset näkyvät sanomalehden jätevuorikuvissa Napolista.
Sellaisiin Etiopian syrjäseuduilla asuva paimentolaismies poikineen kokoaa suolamönttejä kraaterijärven pohjasta.
Sellaisella intialainen kerjäläisäiti kantaa imeväisikäistä lastaan pellonreunan leiristä Mumbain rautatieaseman laidalle.
Sellaisiin maalaiskodistaan kaupunkiin muuttava kiinalaisvanhapoika pakkaa koko omaisuutensa.
Sininen kassi palaa sinne, missä se on valmistettu ja mistä se ja sen kaltaiset on kuljetettu ympäri maailman, kaiken maailman saataville. Kiinalainen tehdasompelijatyttö on saanut murtosenttinsä siitä, josta minä maksoin aikoinaan euron. Sinisestä kassista.
Päivittäin ainakin tosi monta asiakasta vaihtaa kassalla keltaisen ihan omaan siniseensä. Kuten minä. Oikein laskettuna olen tehnyt sen neljä kertaa. Niin voi tehdä Australiassa, Vietnamissa, Japanissa, Arabikadulla, Thaimaassa, Turkissa. Muovinaruista loimittu sininen kassi on maailmallisempi kuin cocis. Juuri nyt joku hongkongilainen sitisinkku kävelee kotiin itsepalvelupesulasta sininen kassi olalla keikkuen. Muksii sillä ohikulkijoita. Minusta tietämättä. Minua ajattelematta. Ja silti. Sininen kassi yhdistää arkemme.
Ja kun minä ja hongkongilainen sitisinkku emme tarvitse sitä, voimme taitella sen. Vaatekaapin hyllyllä se vie yhtä paljon tilaa kuin viisisataasivuinen romaani.
Mikään ensimmäisellä sinisellä kassilla kotiin kannettu koottava, muotoiltu ja kansainvälisesti äärimmäisen demokraattisen oloinen esine ei enää asu kanssani. Ne on kaikki annettu, heitetty, viskattu, myyty, hajotettu, kierrätetty tai turhaksi todettu. Sininen kassi jatkaa kumppanuutta. Ei, tämä on vale. On yksi eläinhahmoinen kirjavan lapsellinen pussilakana. Se on sen täkin päällä, joka odottaa sinisessä kassissa yövierasta. Kotiinpalaajaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)